Itsensä ymmärtäminen yliopistossa

Entwistle, N. & Mccune, V. 2013. The Disposition to Understand for Oneself at University: Integrating Learning Processes with Motivation and Metacognition. British Journal of Educational Psychology, Vol.83(2), p. 267-279.

Heti ensimmäiseksi täytyy todeta, että minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää tätä tekstiä, vaikka luulin osaavani englantia. Pahoittelut siis siitä, jos olen tulkinnut artikkelia väärin.

Entwistle, ja McCune tutkivat uudelleen ETL-projektin (ETL project – Experiences of teaching-learning environments, http://www.etl.tla.ed.ac.uk) aikana kerättyä aineistoa ensimmäisen ja viimeisen vuoden yliopisto-opiskelijoista. Aineistossa oli mukana sähkötekniikan, biologian, taloustieteiden ja historia opiskelijoista 25:ltä eri kurssilta ja 11:sta brittiläisestä yliopistosta. Opiskelijoille tehtiin kaksi kyselytutkimusta, joista ensimmäinen toteutettiin tietyn periodin alussa ja toinen tämän saman periodin lopussa, jolloin kyselytutkimusten välillä oli aikaa kolme-neljä kuukautta. Ensimmäisen kyselytutkimuksen kysymysten avulla tutkittiin opiskelijoiden syvä- ja pintaoppimista, organisointitaitoja, opiskelun tehokkuutta sekä geneerisiä taitoja. Toisella kyselytutkimuksella selvitettiin mm. opiskelijoiden kokemuksia opetus-oppimisilmapiiristä, itsearviota kurssin vaatimuksista, mitä oli opittu ja akateemista kehittymistä kurssin aikana. Myös tämän kyselytutkimuksen avulla saatiin tietoa mm. opiskelijoiden syvä- ja pintaoppimisesta mutta myös halusta/aikomuksesta ymmärtää opettavia asioita.

Kyselytutkimusten tulokset analysoitiin siten, että opiskelijoiden joukosta tunnistettiin ryhmä, jolla molempien tutkimusten pisteet jakautuivat tasaisesti tiettyjen itsensä ymmärtämiseen liittyvien piirteiden kesken. Näitä olivat tarkoitus ymmärtää ja aikaansaada itsensä ymmärtämään, syväoppimisprosessit sekä ymmärtämisen monitorointi ja opiskelun tehokkuus. Analyysimenetelmänä käytettiin ns. K-means klusterointia, jonka tarkoituksena oli jakaa opiskelijat ryhmiin siten, että heidän vastauksensa noudattivat samoja linjoja.

Mitä saaduista tuloksista voitiin sitten päätellä? Käytetyllä klusterointimenetelmällä saavutettiin ainakin se, että yhden opiskelijaryhmän vastaukset olivat kauttaaltaan samankaltaisia. Tässä opiskelijajoukossa ilmenivät voimakkaasti syvällisen oppimisen piirteet ja ryhmän vastaukset pysyivät samanlaisina läpi molempien kyselytutkimusten. Tämä opiskelijaryhmä koki myös opetus-oppimisympäristön hyvin myönteisenä. Muissa ryhmissä opiskelijoiden vastaukset kuvastivat osittain syvällisen oppimisen piirteitä, mutta vastauksissa kuvastui myös opiskelijoiden osittainen pintaoppiminen tai organisointikyvyn puute.

Artikkelin sanoma jäi minulle epäselväksi. Ilmeisesti en ymmärtänyt tekstiä tarpeeksi, jotta olisin saanut siitä enemmän irti. Tällainen tiedon louhinta (kiitos Eijalle tiedän nyt edes tuon sanan J) on minulle täysin vierasta. Olisin mieluummin lukenut suomenkielisen artikkelin tai kirjan kappaleen ja vähän kateellisena katsoinkin, kun useimmilla ypeläisillä ne olivat korvaavia tehtäviä.